Halusin ensimmäisenä tehdä pienen esittelyn.
Eli tää blogi on mun ja mun koiran, Sonechkan (kutsutaan Sonjaksi) elämästä, paljon touhutaan koiran kanssa yhdessä mutta tulee myös muuta maan ja taivaan väliltä! Ja meidät löytää myös facebookista (koiran oma blogi https://www.facebook.com/Sonjan-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-273495576176402/ )! :) Sinne saa myös mennä seurailemaan juttuja jos kiinnostaa tarinat koiran sanoin. :)
Ensimmäisenä siis itsestäni... Eli mun nimi on Kirsi ja olen syntynyt 1991 eli tällä hetkellä 24 vuotias naisenalku. Olen alunperin kotoisin Nurmijärveltä (pääkaupunkiseudulta) ja nykyään asun norjalaisen avomiehen kanssa Norjassa. Itse olen työttömänä ja opiskelen itsenäisesti kieltä joten vietän pääasiassa aikani koiran kanssa. Harrastuksiin kuuluu valokuvaus ja käytän kamerana Canon EOS 650D perusobjektiivilla EF-S 18-55mm. :) Mies (1991 syntynyt myös) työskentelee taas automekaanikkona ja harrastuksiin kuuluu mm. autojen kanssa touhuaminen ja laskettelu talvisin ja kalastus kesäisin. :)
Blogin nimessä mainittava Sonechka (Sonja) on mun sekarotuinen koira, ikää neidillä on 3v, täyttää kesällä 4 ja kooltaan Sonja on n. 55cm korkea ja n. 20kg. Sonja on Venäjän kaduilta (Pietarista) pelastettu koditon, joka on löydetty 4kk iässä autotieltä juoksemasta siskonsa Sofian kanssa. Sofia-sisko pääsi Helsinkiin omaan kotiin kuukausi löytymisen jälkeen 5kk iässä, ja Sonja pääsi meille 6kk iässä (2kk löytymisen jälkeen) Kotkaan. Sonja oli todellinen ongelma tullessaan, haukkui ihan kaiken, pelkäsi kaikkea ja yritti mm. hyökätä tappomeiningillä rotikoiden päälle, ilmeisesti tullut kaduilla huonoja kokemuksia niistä ja tän kanssa on monet itkut itketty ja monet naurut naurettu. Edelleen 3 vuoden jälkeen neiti on todella arka vieraiden ihmisten suhteen ja etenkin miehille saattaa haukkua todella paljon ja on myös todella varovainen alkuun useiden koirien kanssa mutta parempaan päin mennään hitaasti mutta varmasti. :)
 | ||||
| Sonjan kasvu ja kehitys 4kk iästä tähän hetkeen. |
Nykyään Sonjasta on kuoriutunut todellinen mamman tyttö kuka rakastaa tuttujen ihmisten huomiota, on todella leikkisä ja energinen mutta myös todella itsepäinen.
Sonja syö ruokana pelkkää raakaa lihaa ja lihaisia luita eli raakaruokinnalla mennään (ja tietenkin lisukkeita), paitsi reissuille meillä on First Price-nappuloita kun reissuihin ei lihoja oikein voi mukaan ottaa.
Sonjalla on edelleen paha eroahdistus, ei koskaan tuhoa mitään, mutta osaa avata ovia yksin ollessaan ja haukkuu ja ulvoo todella kovaan ääneen (tykkää myös ulvoa ja haukkua ihmisten kanssa yhdessä). Ollaan yritetty yli 3 vuotta jo opettaa olemaan yksin ja välillä meneekin paremmin, mutta sitten taas huonompaan suuntaan. Mutta eiköhän sekin pikkuhiljaa ala onnistumaan kun pystytään pikkuhiljaa jättämään enemmän ja enemmän yksin. :)
Tässä vielä muutama tuore kuva eiliseltä, jotta näette miltä neiti näyttää tällä hetkellä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti